Heräätkö aamulla väsyneenä, vaikka olet nukkunut?

Päivällä voimat tuntuvat loppuvan kesken. Illalla mietit, miksi taas yksi päivä meni vähän kuin puoliteholla.

Ja ehkä mieleen hiipii kysymys:

“Voisiko tämä johtua kilpirauhasesta?”

Tunnistan hyvin sen tunteen, kun oma olo ei tunnu normaalilta ja vastauksia alkaa etsiä.

Kun jokin kehossa muuttuu, haluaisi ennen kaikkea tietää miksi.

Väsymys ja kilpirauhanen yhdistetään usein toisiinsa, sillä väsymys voi kuulua esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin.

Mutta tässä on yksi tärkeä asia, jonka haluan nostaa esiin:

Pelkästä väsymyksestä ei voi päätellä sen syytä.

Ja joskus juuri se tekee oman olon selvittämisestä niin turhauttavaa.

1. Kun oma olo ei tunnu entiseltä, vastausta alkaa helposti etsiä yhdestä paikasta

Ehkä olet joskus tehnyt tämän itsekin.

Väsyttää → etsit tietoa väsymyksestä.

Paleltaa → etsit tietoa palelusta.

Paino muuttuu → mietit kilpirauhasta.

Energia on vähissä → alat pohtia ferritiiniä, ravintoaineita, ruokavaliota tai lisäravinteita.

Yksi oire johtaa helposti seuraavaan hakuun ja seuraava taas uuteen.

Ja pian edessä voi olla valtava määrä tietoa, mutta ei välttämättä yhtään selkeämpi olo siitä, mistä pitäisi aloittaa.

Tämän minä tunnistan myös omalta kilpirauhasmatkaltani.

Tietoa löytyi.

Paljonkin.

Mutta yksittäisten tiedonmurusten yhdistäminen kokonaisuudeksi oli paljon vaikeampaa.

2. Väsymys voi liittyä kilpirauhaseen – mutta se ei kerro koko tarinaa

Väsymys voi liittyä kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Mutta väsymyksellä voi olla myös monia muita taustatekijöitä.

Ja juuri siksi oireesta ei kannata tehdä liian nopeasti johtopäätöstä.

Jos olet jo valmiiksi huolissasi kilpirauhasestasi, on täysin ymmärrettävää, että alat tarkkailla omaa oloasi sen kautta.

“Johtuuko tämäkin kilpirauhasesta?”

Mutta kaikki väsymys ei johdu kilpirauhasesta – eikä kaikkea omaan oloon liittyvää kannata yrittää ratkaista yhden selityksen kautta.

Jos väsymys on pitkittynyttä, voimakasta tai oma olo on selvästi muuttunut, syytä kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Samalla oman hyvinvoinnin kokonaisuutta voi olla hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan hieman laajemmin.

3. Entä rauta ja ferritiini?

Kun puhutaan väsymyksestä, keskusteluun nousevat usein myös rauta ja ferritiini.

Eikä ihme.

Raudanpuutteeseen voi liittyä väsymystä, joten moni alkaa ymmärrettävästi miettiä myös omia rautavarastojaan.

Mutta tässä pätee sama ajatus kuin kilpirauhasen kohdalla:

Pelkästä väsymyksestä ei voi päätellä, että ferritiini olisi matala tai että kyse olisi raudanpuutteesta.

Jos raudanpuutetta epäillään, asia kannattaa selvittää asianmukaisesti sen sijaan, että lähtisi hoitamaan itseään pelkän oireen perusteella.

Tämä on minusta hyvä esimerkki siitä, miksi oma olo voi tuntua välillä niin vaikealta palapeliltä.

Väsyttää.

Mutta jo yhdelle oireelle löytyy monta mahdollista selitystä.

Mistä siis tietää, mitä pitäisi tehdä?

4. Joskus kannattaa katsoa myös kaikkein arkisimpia asioita

Kun oma olo ei ole hyvä, huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä pitäisi lisätä.

Tarvitsenko jonkin ravintoaineen?

Pitäisikö ottaa jokin lisäravinne?

Puuttuuko minulta jotakin?

Mutta välillä kannattaa kysyä myös toisenlaisia kysymyksiä:

Syönkö oikeasti riittävästi?

Onko syömiseni säännöllistä?

Nukunko tarpeeksi?

Palaudunko – vai olenko jatkuvasti menossa?

Onko arjessani tällä hetkellä enemmän kuormitusta kuin kehoni ehtii palauttaa?

Nämä eivät tietenkään tarkoita sitä, että pitkittynyt väsymys pitäisi kuitata sanomalla “nuku vähän enemmän”.

Eivät todellakaan.

Jos olo on muuttunut tai oireet jatkuvat, niiden syy kuuluu selvittää.

Mutta hyvinvoinnin näkökulmasta on silti tärkeää muistaa, että keho ei elä irrallisina palasina.

Ravitsemus, riittävä energiansaanti, uni, palautuminen, kuormitus ja ravintoaineiden saanti muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

5. Ehkä tärkein kysymys ei olekaan: “Mistä tämä yksi oire johtuu?”

Tämä on asia, jonka olisin itsekin halunnut ymmärtää aikaisemmin.

Kun olo ei tunnu normaalilta, haluamme luonnollisesti löytää vastauksen.

Ja mieluiten nopeasti.

Mutta joskus yhden vastauksen metsästäminen voi viedä meidät vain seuraavan yksittäisen vinkin luo.

Ehkä parempi kysymys kuuluukin:

“Mitä kaikkea minun hyvinvointini kokonaisuudessa olisi hyvä huomioida?”

Se ei tarkoita oireiden vähättelyä.

Päinvastoin.

Jos väsymys jatkuu tai oma olo huolestuttaa, sitä kannattaa selvittää.

Mutta samalla voimme tarkastella omaa arkea ja hyvinvointia kokonaisuutena sen sijaan, että yrittäisimme löytää jokaiselle tuntemukselle yhden purkin, yhden ravintoaineen tai yhden selityksen.

Väsymys ja kilpirauhanen – kokonaisuus ennen johtopäätöksiä

Jos haluaisin sinun muistavan tästä kirjoituksesta yhden asian, se olisi tämä:

Se, mitä tunnet, on tärkeää. Mutta yksi oire ei vielä kerro, mistä se johtuu.

Väsymys voi olla yksi syy pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle.

Se voi olla myös syy hakeutua tutkimuksiin, jos olo on pitkittynyt, voimakas tai selvästi muuttunut.

Mutta sinun ei tarvitse yrittää päätellä kaikkea itse oirelistojen perusteella.

Katso kokonaisuutta.

Ravitsemusta.

Riittävää syömistä.

Ravintoaineita.

Unta.

Palautumista.

Kuormitusta.

Ja jos jokin omassa olossa mietityttää, selvitä asiaa.